1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.

2. Herra, ennen sinä olit suosiollinen maallesi, sinä käänsit Jaakobin kohtalon.

3. Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. Sela.

4. Sinä panit kaiken kiivastuksesi pois ja lauhduit vihasi hehkusta.

5. Käänny taas meidän puoleemme, sinä pelastuksemme Jumala, älä ole enää tuimistunut meihin.

6. Oletko ainiaaksi vihastunut meihin, pidätkö vihaa suvusta sukuun?

7. Etkö virvoita meitä eloon jälleen, että sinun kansasi iloitsisi sinussa?

8. Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna apusi meille.

9. Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen.

10. Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu.

11. Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa,

12. uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.

13. Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa.

14. Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä.





O sábio elogia a mulher forte dizendo: os seu dedos manejaram o fuso. A roca é o alvo dos seus desejos. Fie, portanto, cada dia um pouco. Puxe fio a fio até a execução e, infalivelmente, você chegará ao fim. Mas não tenha pressa, pois senão você poderá misturar o fio com os nós e embaraçar tudo.” São Padre Pio de Pietrelcina